ETUSIVU| AJANKOHTAISTA | KERHOTIETOJA| ASEMAKIERROS| KILPAILUTOIMINTA

PAKETTIRADIO| VAPEPA | OH4AB PRINT | LINKIT

TERVETULOA PIEKSÄMÄEN RADIOAMATÖÖRIT RY:N KOTISIVULLE!

Päivitetty:

UUSIA JUTTUJA

Ex-webmaster Jukka, OH4MFA kiittää sivuilla käyneitä ja toivottaa hommassa jatkajalle onnea ja menestystä.

Meriluodon talon antennit purettu 26.5.2003

Maanantaiaamuna purimme viimeisetkin antennit pois Meriluodon talolta. Lisää "Ajankohtaista"- sivulla.

OH4AB pienten kerhojen aktiivisin

Lainattu SRAL:n bulletiinista

Toimiston tiedote 13/03 29.3.2003

* Kerhotoimintakilpailun tulokset *

Viime viikonloppuna Talvipäivillä jaettiin Kerhotoimintakilpailun
palkinnot. Pienten kerhojen sarjan aktiivisin oli Pieksämäen Radioamatöörit ry.,
OH4AB. Perusteluna oli kiitettävä aktiivisuus ja yhteistyö peruskoulun
kanssa.

Turva 2003 harjoitukselle oma sivu

Ko. harjoitukselle on väsätty oma sivu. Täältä löytyy viimeisin tieto Pieksämäen solun osalta.

Pakettiradiosivut päivitetty.

Epävirallinen päivitysversio Clusse 1.10l löytyy täältä.

Kerhotilojen muutto

Uudet kerhotilat tulevat olemaan Uhomäen Uhomajalla. Muuttotalkoita tiedossa.

Ajankohtaista sivua päivitetty 28.05.2003

Laskuri käynnistetty 10.1.2002

Mutta mikä ihmeen OH4AB? Salakieltäkö!?

Ei, vaan OH4AB on Pieksämäen Radioamatöörien kerhoaseman radioamatöörikutsu. Se koostuu kolmesta eri osasta. OH on ns. prefiksi ja se ilmaisee maan eli Suomen. Vilkaisepa mitä lukee esim. Finnairin koneiden siivissä ja kupeissa. Myös muita tunnuksia on käytössä erikoistapauksissa OF, OG, OI ja OJ. Numero-osa ilmaisi ennen aseman sijaintiläänin, mutta nykyisin numerot 1-9 ovat vain, hmmm numeroita. AB on loppuosa eli suffiksi. Tämä ilmaisee että kyseessä on kerhoasema, koska on kaksi kirjainta ja alkaa A:lla. Yleensä radioamatöörit tunnetaan paremmin näistä kutsumerkeistään kuin esimerkiksi nimestään. Eli OH4AB:n monet tuntevat, mutta eivät välttämättä sitä, että se on Pieksämäellä.

RADIOAMATÖÖRITOIMINTA

Radioamatööritoiminta pitää sisällään monia vaihtoehtoja mihin suuntautua. Radioamatööriksi tullaksesi sinun on läpäistävä Telehallintokeskuksen radioamatöörin pätevyystutkinto. Lisätietoa tästä tutkinnosta ja radioamatööritoiminnasta yleensä löytyy Suomen Radioamatööriliiton, SRAL ry, sivuilta www.sral.fi Pieksämäen Radioamatöörit ry:n avustava tutkijakunta järjestää näitä tutkintoja. Näihin tutkintoihin valmentavia kursseja on perinteisesti pidetty alkaen syksyllä. Nykyisin voit ilmoittautua tutkintoon niin halutessasi milloin tahansa.

RADIOAMATÖÖRILUOKAT

Suomessa on neljä radioamatööriluokkaa. Tietoliikenne-, teknillinen-, perus- ja yleisluokka. Tietoliikenneluokan radioamatööri voi pitää yhteyksiä 144 ja 432 MHz alueilla. Teknillisen luokan radioamatööri voi pitää edellisten lisäksi yhteyksiä myös 50 MHz:lla. Näihin luokkiin pääsyyn ei vaadita sähkötystaitoa. Perusluokan radioamatöörillä on käytössään samat alueet kuin tietoliikenneluokkalaisella ja lisäksi neljä taajuusaluetta 3.5-30 MHz alueella. Yleisluokan radioamatöörillä on kaikki oikeudet mitä Suomessa radioamatööreillä on. Mm. kymmenen taajuusaluetta välillä 137 kHz - 30 MHz, edellämainitut VHF ja UHF taajuudet ja korkeampi sallittu lähetysteho. Suuri määrä 432 MHz korkeampia taajuusalueita on kaikkien luokkien käytössä. Uudet 1. 1. 2002 voimaan astuneet radioamatöörimääräykset pudottivat sähkötysvaatimuksen perus- ja yleisluokassa 25 merkkiin minuutissa.

RADIOYHTEYDET

Radioamatöörit pitävät radioyhteyksiä, eli kusoja (QSO), toisten radioamatöörien kanssa. HF-alueilla, eli 0-30 MHz, yhteydet onnistuvat ympäri maapalloa. VHF- ja UHF-alueilla (50-434 MHz) yhteyspituudet ovat yleensä lyhyempiä kuin HF:llä. Jotkut radioamatöörit erikoistuvat tietylle taajuusalueelle tai tiettyä työskentelytekniikkaa käyttämään. Esimerkiksi 144 MHz alueen EME (earth-moon-earth) eli kuuyhteyksiä pitämällä. Suurin osa yhteyksistä kuitenkin pidetään HF-alueilla. Maailmalla on noin kaksi miljoonaa radioamatööriä, Suomessa noin viisi tuhatta.

RAKENTELU

Radiolaitteiden ja erilaisten antennien rakentelu ja testaaminen kuuluu osana radioamatööriharrastukseen. Radioamatöörit ylläpitävät pakettiradioverkkoa, joka välittää radioamatöörien omaa sähköpostia pakettiradiopostilaatikoihin ja vihjeitä kuuluvista kaukoasemista ns. DX-Clustereitten avulla.

DX-TOIMINTA

Monen radioamatöörin tavoite on pitää yhteys kaikkiin maailman radioamatöörimaihin. Näitä maita on paljon enemmän kuin valtioita, tällä hetkellä 335. Muunmuassa Ahvenanmaa on erillinen radioamatöörimaa, jonka tunnus on OH0. Suomessa on muutama radioamatööri, joka on tässä jo onnistunut, mutta lisähaasteena on pitää yhteys samoihin maihin mahdollisimman monella taajuusalueella. Läheskään kaikissa maissa ei pysyviä radioamatöörejä ole, vaan useat radioamatöörit tekevät näihin maihin retkiä eli DX-peditioita.

KILPAILUT

Radioamatöörit osallistuvat myös kansallisiin ja kansainvälisiin radioamatöörikilpailuihin. Näihin ei tarvitse matkustaa, ellei halua osallistua jostain eksoottisemmasta ja paremmat radiokelit omaavasta maasta. Eli jokainen radioamatööri voi osallistua omalta asemaltaan. Kilpailuja järjestetään lähes jokainen viikonloppu. Osallistujat lähettävät kilpailuyhteyksistään lokit eli tiedot pitämistään yhteyksistä kilpailun järjestäjälle, joka tarkistaa ja julkaisee tulokset. Kilpailuissa on erilaisia sääntöjä, mutta yleensä tarkoituksena on pitää mahdollisimman paljon yhteyksiä ja mahdollisimman moneen maahan. Parhaat operaattorit saattavat pitää 48 tunnin mittaisessa kilpailussa 10000 yhteyttä! Kuten urheilussa yleensä, tässäkin lajissa fyysinen ja etenkin psyykkinen kunto ratkaisee varsin paljon. Mutta tekniikalla on toki suuri merkitys kuten Formula ykkösissäkin. Joskus tulee keskeytyksiä tekniikan petettyä.

RADIOSUUNNISTUS

Urheiluhenkisille on myös tarjolla radiosuunnistusta, eli ns. kettujahtia. Tässä vastaanottimella suuntimalla yritetään löytää maastoon kätketyt rastit, joilla on pieni radiolähetin. Tämä ei edes vaadi radioamatöörin pätevyyttä vaan kuka vain voi osallistua.

QSL-KORTIT


QSL-kortti DX peditiolta Heard:n saarelle vuonna 1997.

Radioamatöörit lähettävät yleensä pitämistään yhteyksistä kuittaus eli QSL-kortin. Näitten monesti värikkäitten korttien keräileminen on yksi osa radioamatööriharrastetta. Kortteja käytetään myös todisteena haettaessa erilaisia työskentelytodisteita eli awardeja. Tämä on myös yksi suosittu harrasteen muoto. Ei, näitä kortteja ei siis yleensä lähetetä jokaiselle vasta-asemalle erikseen vaan eri maiden radioamatööriliittojen ylläpitämien QSL-palvelujen eli buroitten välityksellä. Toki kortin voi lähettää suoraan, asemien postiosoitteita löytyy kutsuluetteloista ja myös internetistä.

KERHOTOIMINTA

Kerho- ja yhdistystoiminta on myös varsin suosittua. Kerhot järjestävät erilaisia leirejä ja tapahtumia, joissa radioamatöörit tapaavat toisiaan ns. nokkakusoilla ilman radioaaltojen välitystä.

VAPEPA

Radioamatöörit ovat mukana SPR:n organisoimassa Vapaaehtoisessa Pelastuspalvelussa muiden vapaaehtoisjärjestöjen joukossa.

Päivitetty
28.05.2003

OH4AB 2000-2003