Kytkentäkaavio

Kuvia laitteesta

Tämä vastaanotin perustuu Burr-Brown:n valoilmaisimeen, jossa on samaan koteloon yhdistetty diodin kanssa hyvälaatuinen operaatiovahvistin. Lutikkaa voi käyttää pelkällä 9-12V jänniteellä, mutta tässä olen käyttänyt myös negatiivista jännitettä. Negatiivinen jännite saadaan 7660-hakkurilutikasta, joka ei liian montaa ulkoista komponenttia vaadi. Hakkuri on syytä suojata metallikotelolla ja laittaa sekä jänniteiden sisäänmenoon ja ulostuloihin isot konkat suodattamaan hakkurijurinat pois, piiri meinaan vinkuu sen verran sopivasti jossakin 3KHz:n tietämillä.

OPT-210:n vahvistusta voi säädellä vaihtelemalla takaisinkytkentä vastuksen arvoa. Käyttämällä isompaa vastusta saadaan suurempi vahvistus, mutta samalla vahvistimen kaistanleveys kapenee. Datalehden mukaan käyttämällä 1Mohmin vastusta saadaan noin 300KHz:n kaistanleveys, mikä on enemmän kuin riittävä käytettäessä MCW-modulaatiota ja vähintääkin riittävä apukantoaalloilla kokeilemiseen. Suurin kokokeilemani arvo on ollut jotain luokkaa 600Mohm, jolloin kaistanleveys on kaventunut jo rajusti, mutta 800Hz:n signaali on vielä kaistan paremmalla puolella. Suuresta vahvistuksesta on kuitenkin haittaa, valoilmaisin ei siedä minkäänlaista taustavaloa vaan tukkeentuu välittömästi jos sen tuo täysin pimeästä kellarista pois. Suosittelen kokeilemaan aluksi 1Mohm-50Mohm takaisin kytkennällä.

OPT-210:n ulostuloon ei voi tökätä kuulokkeita: ensiksikään tehotaso ei ole riittävä ja toisekseen kuulokkeet kuormittavat kytkentää ja homma alkaa pärisemään. Oikea ratkaisu on tehdä erillinen audiovahvistin. Tässä mallissa käytetään ikäloppua LM-380 oparia, josta saa riittävästi löylyä kuulokkeille ja myöskin kaiuttimelle tarvittaessa. Kohina-arvot ovat tällä lutikalla ajasta jäljessä ja tässä voisi olla uudempi hifi- kytkentä paikallaan, mutta hyvin toimii tämäkin. Oparille tuodaan signaali OPT-210:ltä 100n konkan ja 4,7Kohmin vastuksen kautta, jotta valoilmaisimen vahvari ei kuormitu liikaa. Sisään menossa on myös potikka, jolla voi säätää äänenvoimakkuuden sopivaksi. Loppukytkennässä ei olekaan mitään erikoista.

Itse rakensin oman vastaanottimeni kaupalliseen läkkipeltikoteloon.Mikäli vastaanotin rakennetaan esim. muovi koteloon, saadaan aikaan todennäköisesti 558KHz:n BC-vastaanotin. Eli kunnon RF-suojaus on poikaa.Valoilmaisin on rakennettu omalle piirilevylleen, hakkuri omalleen ja audiovahvari omalleen. Tällä tavoin menettelemällä voidaan helposti kokeilla kytkentöjen toimivuus ja parannella niitä, sekä tarvittaessa vaihtaa koko kytkentä toisenlaiseen. Vastaanotin ripustetaan sopivan linssin taakse ja suojataan hajavalolta. Linssin ei tarvitse olla kovinkaan suuri, jotta saadaan selkeästi havaittava vaikutus, esim. jo halkaisijaltaan parisenttinen linssi toimii. Vaikka tämä vastaanotin on melko yksinkertainen rakenteeltaan, pystyy sillä pitämään yhteyksiä joissa lähettimenä on 1mW laser ja näköyhteys aseminen välillä. Näköyhteyshän tarkoittaa, että asemien välillä ei minkäänlaisia ole esteitä, vasta-asemaa ei sentään tarvitse silmillä erottaa horisontista. Myös sirontayhteydet onnistuvat, mutta vaativat jo hieman enemmän tehoa (mieluiten IR-alueella) ja vastaanottimeen tehokkaampaa optikkaa, sekä tarvittaessa DSP-ohjelmien käyttöä. Ai niin, tuota OPT-210:ä saa suomesta ainakin ELFA:lta, tosin valmistus on jo lopetettu ,mutta piirejä pyörii myynnissä todennäköisesti vielä joitain vuosia, vähintään.