29.09.00 Ajoaineihmiset harjoittelevat laitteiston käyttöä ja valmistautuvat maanantaiseen täyttöprosessin alkamiseen. Koko täyttöprosessi tulee viemään reilun viikon. Hidasteitakin esiinyy:yksi tarkistusventtiileistä vuotaa ja O-renkaat joudutaan vaihtamaan tuoreempiin jotka on valmistettu Viton:ista. Tämä materiaali kestää hyvin N2O4:ää täytön ajan; kaikki P3D:ssä itsessään olevat O-renkaat ovat Teflonia, paitsi venäläisissä sulkuventtiileissä, joissa renkaat ovat Kevlaria. Kerkiämme iltapäivällä RF-porukalla (Freddy, Mirek ja minä) käymään Ranskan Guyanan tärkeimmällä vesivoimalaitkoksella Kouroun lähettyvillä. Laitos syöttää sähköä 37000 asiakkaalle, joista suurin on varmasti Euroopan Avaruuskeskus... 1 kWh maksaa muuten 1.3 ranskan Frangia tällä tavoin tuotettuna, mutta polttamalla tuotettu sähkä maksaa täällä 1.6 Frangia, joten käytössä on kuitenkin edullisin ja ympäristöystävällisin menetelmä sähkön tuottamiseksi. Juurikaan suuria luonnonmullistuksia ei ole tarvinnut aiheuttaa padon rakentamiseksi, vaan kyseinen järvi on käytännöllisesti katsoen luonnontilassa. Itse asiassa järvi jokineen ja viidakkoineen on suojelualuetta, jolla asuu myös paljon intiaaneja. Illalla on vielä Kourou:n radiokerholla kerhoilta (FY5KE), jolloin kaikki Kourou:n viisi radioamatööriä tapaavat istuskella asemalla ja vaihtaa kuulumisia. AMSAT:in läsnäolo on väliaikaisesti suurinpiirtein kolminkertaistanut koko Ranskan Guyanan radioamatöörikannan :-) Kuulostelen vielä viimeisen kerran 50 MHz:iä, jolla on toisinaan tran-ekvatoriaalista keliä havaittavissa (viime viikolla Marokkolainen ja Madeiralainen majakka tulivat molemmat 59 +, mutta bandilla ei ollut ristin sieluakaan). Kymppi ja viisitoista ovat olleet mukavasti auki eurooppaan koko ajan, mutta skandinaviaan ei ole tahtonut oikein päästä, eikä kerholla ole oikean alabandien antenneja, joten täältäkään ei päästä kotiin kusoilemaan... Juttua piisaa oluiden ja juustojen lomassa. Norbert on kerinnyt jo vähän koeponnistamaan purkkeja, joita löysin kerhon miljoonalaatikosta: taitaa olla kohta 24 GHz:lle virittämäni Gunn-oskillaattori vaihe- lukittuna ! Tehoa siitä lähtenee riittävästi, sillä 6.0 V:lla Gunn- diodi vetää noin ampeerin verran virtaa.... Samasta laarista löytyy myös vaihelukittu 1.6 GHz:n PLL, 6 GHz:n mikseri, pari laajakaistavahvistinta ja muita herkkuja sisällään pitävä purkki. Tällekin laitteelle teen ruumiinavauksen ja järjestelen komponentit uuteen järjestykseen: näillä kerholaiset saavat Gunn-oskillaattorinsa vaihelukittua kidestabiiliksi vaikkapa kapeakaistaisiin kokeiluihin. Arianespace vie meidät vielä iltasella tutustumiskierrokselle BAF- rakennukseen (Final Assembly Building), jossa on kasattuna MEIDÄN kyytimme: Ariane 507 (on se, näin tyyppikilven !!!). Komea laukaisu- väline. Mittava ja upeata jälkeä. Varsinaisen kantoraketin lisäksi olivat jo kiinteän ajoaineen boosterit myös jo asennettuina (kaksi "pienempää" rakettia suuren rungon kummankin puolen). Kyllä se on komea esitys. Käymme koko raketin koko pituudeltaan läpi kerros kerrokselta (varsinaine kärki vielä puuttuu, sillä satelliititkin ovat vielä eri integrointi-/ajoainetankkaustiloissa) ja 507:n seisoessa 62-pyöräisen junatraktorin päällä, näyttää vieläkin mahtavammalta. Bob, joka harrastaa pienoisrakettitoimintaa ja muutti hiljattain Floridasta Kaliforniaan ("töiden perässä") ihan vain ollakseen lähempänä Nevadan autiomaata, jossa vuosittain järjestetään "pienoisraketti"-laukaisukilpailuja, on menettää itsehillintänsä. Pelkästään ajoaineiden syöttöputkisto venttiileineen ja lämpö- eristyksineen on todella vaikuttava. Kello on seitsemän perjantai- iltana ja vielä on täysi tohina päällä; Arianespacen henkilökunta asentaa vielä telemetrialaitteita antenneineen ja viimeistelee kantorakettia laukaisua varten. Käsittämätöntä, että kiinteän ajoaineen raketit eivät ole millään jalustassa kiinni, ne vain seisovat omat painonsa varassa pääraketin runkoon kiinnitettynä. Ei mikään ihme, että alustaa ajetaan parin viikon päästä laukaisu- paikalle todella hitaasti ja tuulettomalla säällä ;-) 30.09.00 Tänään matkaamme takaisin kotiinpäin alkaen ensin Cayenne-Pariisin lennolla ja mikäli Air France ei ole mennyt uhkaamaansa lakkoon, pääsen jatkamaan Finnairin koneella Helsinkiin, jonne saavun sunnuntain puolella. Korkea aika onkin, sillä N2O4-säiliö, joka on tuotu puhdastilaan, vuotaa...jätämme asiasta nootin ja asiaan vihkiytyneet putkimiehet tulevat paikalle tekemään asialle jotakin. Olemme saaneet kerättyä (RF-porukka) kimpsumme ja kampsumme kokoon ja pakattua matkatavaramme, sekä olemme selvinneet hotellilaskun maksamisesta, joten suuntaamme heti aamusella vielä viimeisen kerran CSG:n laukaisupaikalle numero 3 jättämään jäähyväiset kolleegoillemme ja keräämässä sieltä vielä viimeiset tavarat kyytiin. Tehomittarini ja spektrianalysaattorini jää AMSAT-DL:n kuljetettavaksi ensin takaisin Marburgiin ja sieltä sitten takaisin suomeen. Lentokentälle ajettaessa jono seisahtuu ja syy on heti selvä: päivittäisistä pensaspaloista suurin näkemämme on katkaissut liikenteen tyystin. Savannilla juoksee pilvin pimein palomiehiä letkujen kanssa ja aluetta on palanut jo useiden neliökilometrien osalta aivan tasaiseksi. Pääsemme kuitenkin luikahtamaan Cayenneen vajaan tunnin odottelun jälkeen. Hienoa päästä taas kotiin huomenna: ei tarvitse hyttysmyrkkyjä, eikä suojakerroin 30-aurinkovoidetta, ei tarvitse nuuhkia pensaspalojen savuja, pääsee suihkuun, jossa on riittävästi painetta ja löytyy viemäri, joka vetää. Oikeata kahvia ja oikeata maitoa - aaah. Ja postimerkit. Voi kävellä postiin tai automaatille ostamaan POSTIMERKKEJÄ !!! Viikon ajan olen pitänyt silmiäni auki ja ainoa paikka, josta olen löytänyt postimerkkien jakelukeskuksen, on Kouroun postitoimistosta: automaatti, josta saa vain 3 frangin merkkejä, joilla taas pääsee ainoastaan Ranskaan, Martiniquelle ja Guadelupille. Ja automaatillehan ei kelpaa kuin 2, 1 ja 0.5 frangin kolikot. Jos haluaa päästä kysymään englantia taitamattomalta virkailijalta postimerkkien hintaa suomeen, pitää ensin odottaa yli 40 ihmisen jonon verran, osittain ulkona helteessä. Ei käy, on kiire testauksiin. Olisi pitänyt opiskella Ranskaa pikkupoikana, mutta ehkäpä silloin olisi jäänyt Saksa vähemmälle.... Ai niin, ja kännykkäkin toimii kohta taas (France Telecomilla ei ole tietenkään roaming-sopimusta muiden operaattoreiden kanssa, edes Globalstar-puhelin ei toimisi SIM-korttini kanssa). Josta apropos tulikin mieleeni: miten ihmeessä Cayennen kentällä voitiin vielä myydä Iridium-puhelimia, vaikka systeemi on sammutettu jo aiemmin keväällä tänä vuonna ? Lentokentällä koen vielä viimeiset frustraationi postimerkkien hankinnan kanssa: kentältä voi paperikaupasta ostaa kirjekuoria, kirjepaperia ja postikortteja (ja noin 200 erilaista lehteä, jotka ovat kaikki ranskankielisiä), kentällä on jopa postilaatikko, mutta postimerkkejä ei myydä missään....aaaaarrrrggghhhhhh !!!!! Juuri ennen paluuta opin, että postimerkkejähän myyvät tietenkin kaikki KIINALAISET kauppiaat... ???? (Ranskan Guyanassa on yllättävän paljon kiinalaisia siirtolaisia, jotka tuntuvat hankkivan elantonsa pääsosin kauppiaina ja ravitsemusliikkeiden pitäjinä) Ranskan Charles de Gaullen kentällä pääsen vihdoin ja viimein kirjautumaan GSM-verkkoonkin vähäksi aikaa: Turun Yliopistolta on tullut pari hätääntynyttä viestiä koskien Markus Copperin taideteosta johon olen rakentanut radiotekniikkaa (Big Bang Echo-taideteoksen teemana on alkuräjähdyksen jättämä ns. taustakohina). Pysti kuulemma möykkää liikaa....huoltokirja/ käyttöohjeesta kyllä löytyisi äänensäädönvoimakkuuden käytöstä juttua, mutta manuaalejahan ei lueta kuin hätätapauksessa.... Humanisteille on helpompaa vetää töpseli seinästä... 30.09.00/Michael Fletcher, FY/OH2AUE